Rakenneuudistukset eivät tuota pikavoittoja

Vuoden kuluttua päättyvän Paras-hankkeen saldona on 59 kuntaliitosta ja sata kuntaa vähemmän Suomen kuntakartalla.

Kuntaliiton Paras-arviointitutkimusohjelmassa (ARTTU) arvioidaan, että Paras -uudistus näkyy kuntataloudessa vasta pidemmällä aikavälillä. Tutkimuksessa oli mukana myös Äänekoski, vaikka se ei mikään Paras-kunta ollutkaan vaan teki fuusion ennen Paras-hanketta.
-Äänekoski -Suolahti -Sumiainen fuusio oli ehdottaoman järkevä vaikka fuusion hyödyt ovatkin monella tavalla mitattavissa kenties eri tavoin kuin lähtötilanteessa oletimme, kertoo apulaiskaupunginjohtaja Heli Möller. 
-Pitää myös ehdottomasti muistaa, että enemmän kuin kuntafuusioista, alueen elinvoiman kehittyminen on riippuvainen siitä ulkoisesta toimintaympäristöstä jossa elämme. Tällä tarkoitan erityisesti yritysmaailmaa, vaikka millaiset kuntafuuusiot tekisimme sillä emme pysty tänä päivänä vaikuttamaan siihen mitä esimerkiksi kansainväliset suuryritykset tekevät. Päätöksiin yrityksissä ei vaikuta se kunta missä he toimivat vaan ihan muut seikat.
-Sen sijaan kuntafuusion hyötyjä nimenomaan elinvoiman kasvattamisessa näen enemmänkin sen, että emme enää kilpaile keskenämme asukkaista, yrityksistä jne. vaan nyt Uusi Äänekoski on yhtenäinen ja kaikki sen alueet omalla erityispiirteillään hankkii yhteiseen potiin em. asioita, Möller korostaa.
-Tottakai voimme saada myös taloudellisia säästöjä tai ainakin toimintojen rationalisointeja aikaan pitkällä aikavälillä, mutta näihin muutoksiin pitää liittyä aina toimintatapojen muutosta. Vain toimintatapoja muuttamalla saadaan aikaan hyötyjä enemmän kuin pelkillä rakenneratkaisuilla, toki rakenneratkaisut mahdollistavat muutokset, mutta aina vaaditaan hyvää johtamista ja osaamista, jotta nuo muutokset kyetään tekemään.
-Uskon että Äänekoski on tässä mielessä hyvällä uralla mutta on myönnettävä että tämä viisi vuotta on jossain mielessä ollut liian pitkä aika ja tuskainen tie ennenkuin näitä muutoksia toimintakulttuuriin saadaan aikaan. Kuntapuolella yleensäkin muutokset vievät kauan aikaa ja ovat usein liian monimutkaisia. 
-Seuraavat vuodet tulevat olemaan jälleen ratkaisevia kuntakentässä - en usko että enää voidaan odottaa niin pitkiä aikoja ja kysellä kaikkien mielipidettä ja halukkuutta esim. kuntarakenneratkaisuihin. 

Aluksi menot lisääntyvät

Kuntaliiton Paras-arviointitutkimusohjelmassa voitiin todeta, että ensimmäisinä vuosina kuntaliitos lisää uuden kunnan nettomenoja. Hyödyt alkavat näkyä kunnan taloudessa asteittain muutaman vuoden jälkeen, mikäli uusi kunta kykenee hyödyntämään liitokseen sisältyvän kehittämispotentiaalina.
Se, millä aikavälillä kokonaishyödyt mahdollisesti ylittävät kustannukset, on tapauskohtaista. Erot liitoskuntien välillä ovat suuria ja jokainen toteutuva liitos ainutkertainen.
– Tässä vaiheessa suuri osa kuntaliitoskunnista ja yhteistoiminta-alueista on toiminut vasta muutaman vuoden ajan, joten on ennenaikaista tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun emeritusprofessori Pentti Meklin totesi ARTTU-arviointitutkimusohjelman kuntaseminaarissa Kuntatalolla torstaina 15. joulukuuta.
Seminaarissa julkistettiin Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimus ”Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus kuntatalouden näkökulmasta vuosina 2000–2010”.
Ennen kuntaliitoksia tutkimuskunnista suuri osa, eli 77 kunnasta 33 kuntaa, oli alijäämäisiä. Vuosina 2003–2009 toteutetut kuntaliitokset vähensivät alijäämäisten kuntien määrää 21 kappaleella. Vuonna 2010 alijäämäisiä kuntia oli enää 10.
– Alijäämäiset kunnat ovat liittyneet ylijäämää tekeviin kuntiin tai ne tekevät syvenevää yhteistyötä muiden kuntien kanssa, Meklin totesi.

Yhteistoiminta riskittömämpää, mutta myös tehottomampaa
Tutkimuksen mukaan palvelujen tehokkuuden kannalta keskeisintä ei ole kunnan koko, vaan tapa järjestää ja organisoida toiminta sekä kunnan vastuulla olevat palvelut.
Kuntien välisessä yhteistoiminnassa ”investointiriski” jää pienemmäksi. Samalla kuitenkin myös odotettavissa olevat hyödyt jäävät pienemmiksi paikallistalouden näkökulmasta.
– Liitoksissa näyttäisi olevan yhteistoimintaa enemmän kehittämispotentiaalia, mutta myös suuremmat riskit, Pentti Meklin vertasi.

Kuntien määrä väheni sadalla

Vuonna 2006 alkanut Paras-hanke päättyy vuoden 2012 loppuun. Hankkeen toiminta-aikana on toteutunut kaikkiaan 57 kuntaliitosta, joihin osallistui yhteensä 95 kuntaa. Vuonna 2013 liitoksia tehdään kaksi, joissa mukana on yhteensä viisi kuntaa.
Vilkkain kuntaliitosvuosi oli vuonna 2009, jolloin kuntien lukumäärä väheni 67 kappaleella ja kuntaliitoksia tehtiin kaikkiaan 32. Viimeisenä varsinaisena toimintavuotena eli vuonna 2012 ei toteudu yhtään kuntaliitosta.
Yhteistoiminta-alueita on perustettu kaikkiaan 63 kappaletta. Näihin yhteenliittymiin kuuluu yhteensä 230 kuntaa.
Vuoden 2012 lopussa päättyvässä Paras-arviointitutkimusohjelmassa tutkitaan Paras-uudistuksen vaikutuksia eri näkökulmista: palvelujen, talouden, demokratian ja johtamisen, henkilöstön sekä yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta.
Arviointitutkimusohjelmassa on mukana 40 kuntaa: Halsua, Hamina, Harjavalta, Haukipudas, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Juuka, Jyväskylä, Kajaani, Karkkila, Kemiönsaari, Kirkkonummi, Kitee, Kotka, Kuopio, Kuusamo, Lappeenranta, Lapua, Lempäälä, Lieto, Mustasaari, Mänttä-Vilppula, Oulu, Pello, Pori, Pudasjärvi, Raasepori, Salo, Seinäjoki, Siilinjärvi, Sipoo, Sodankylä, Turku, Uurainen, Vaasa, Varkaus, Vimpeli, Vöyri ja Äänekoski.
Ohjelmaan valitut kunnat edustavat mahdollisimman hyvin suomalaista kuntakenttää. Siten tutkimustulokset ovat yleistettävissä kaikkiin kuntiin.